Aurinkoista räntäsadetta

Eilinen päivä alkoi oikein keväisissä merkeissä, kun lähdin kohti yliopistoa hoitamaan rekisteröitymiseni loppuun. Aurinko paistoi, joskin pienen pilviharson takaa, ja ihmiset kulkivat aurinkolasit päässä kevyemmissä varusteissa. Ja se auringonpaiste todellakin lämmitti sekä nosti mielialaa noin 10 pykälällä. Fiiliksen nostattaja toimi myös Sofian syntymäpäivä. Tämän kunniaksi hylkäsimme yliopiston ruokala -vaihtoehdon ja menimme oikein ravintolaan syömään. Ravintolaruoka ja yliopistoruoka taitavat kylläkin täällä olla melkein samanhintaisia. Tarkkaa tietoa ei ole, kun ne Mensat on vielä katsastamatta, mutta ehkä tänään! Kyseisessä ravintolassa lounaamme maksoivat kuitenkin korkeintaan 8,50 ja tähän kuului salaatti/keitto ja pasta. Not bad :)

Ehdimme nauttia kirkkaammasta säästä pienen omatoimisen panoramatourin verran. Kun orientoivien opintojen kaksituntinen luento loppui ja luennoitsija avasi  seinän sälekaihtimet, lunta tuli jo taivaan täydeltä. Sinne meni hahmotelmani tämän päivän kevätasusta aurinkolaseilla höystettynä. Noin puolessa matkassa yliopiston ja kodin välillä minulle tulikin ylitsepääsemätön tarve ostaa toppatakki, mielellään vielä untuva. Suurin osa liikkeistä oli jo siirtänyt toppatakit varastoon ja esillä olivat vain kevättakit. Viimein kuitenkin tärppäsi. Voi sitä ilon määrää, kun kävelin kaupasta ulos untuvatakki päällä, ei edes lumi(räntä)sade haitannut matkaani! Jos paleleminen loppuisi tähän, niin olisin hyvin kiitollinen. Ikävä kyllä aurinkolasit saavat myös odottaa. Tämänhetkisen sääennusteen mukaan maanantaina pitäisi kuitenkin paistaa täydeltä taivaalta aurinko ja lämpötilan tulisi nousta +6:een, kuten myös tiistaina :) Peukut ja varpaat pystyyn, että näin todella käy.

Kiipesimme yhden Salzburgia ympäröivän vuoren/mäen/kukkulan rinnettä ylöspäin ja tämä näkymä avautui vuoren toiselle puolelle

Uskovaisten ostoskatu (Matiaksen sanoja, ei minun) ainakin 8 kirkkoa km2 sisään :D

Kuten jo mainitsin, eilen oli ensimmäisen yhteisen iltaohjelman vuoro. Lähdimme jo melkein totuttuun tapaan hieman myöhässä etenemään kohti Augustiner Bräuta. Kyseisessä paikassa toimii sekä panimo että taverna. Tavernassa sitten myydään oman panimon kahta eri olutta. Oluista en sen enempää osaa sanoa, luultavasti pahaa ja vielä pahempaa. Kysyinkin myyjältä, että en pidä oluesta yhtään, kumpi on vähemmän pahaa ja hän hieman nenäänsä nyrpistellen laskutti minulta ilmeisesti sitä vähemmän pahaa. Olut säilytetään isoissa puutynnyreissä, joista panimosetä niitä sitten laskee kuittia vastaan asiakkaille. Tavernan pinta-ala on noin 5000 m2 ja se on Itävallan suurin taverna. Tila oli jaettu neljään isoon saliin, jotka olivat kaikki täynnä pitkiä pöytiä. Oluen lisäksi yksi osa rakennuksesta muistutti suomalaista kauppahallia pienine kojuineen. Näistä kojuista sai sitten ostaa erilaisia ruokia. 

Onnellinen vielä ennen ensi kosketusta

Augustiner Bräussa vierähti tunti, jos toinen yrittäessäni niellä tuota puolta litraa olutta. En tiedä, miten selviän täällä vaihdon loppuun asti.. :D Tämän jälkeen hyppäsimme bussiin ja siirryimme keskustan O'Malleys-pubiin. Ilmeisesti päällimmäinen ajatus oli katsoa Arsenal-München peliä, josta olin itse todella kiinnostunut... NOT. Yhtäkkiä kuitenkin kuulin jonkun puhuvan suomea ja paljastuikin, että yliopiston 9 suomalaisen vaihtarin lisäksi meitä on vielä 6 ammattikorkeakoulun vaihtaria. Suomalaisia ja amerikkalaisia vaihtareita alkaa vähitellen olla sama määrä ja jos suhteuttaa väestön määrään suomalaisia on varmasti kirkkaasti eniten täällä. Oh well, en valita. Onpahan joku kuka oikeasti ymmärtää, että välillä on vain mukavaa olla hiljaa ja yksin. Palatessamme kotiin haimme ruokaa hieman mielenkiintoisesta pizza-kebab -paikasta. Siitä huolimatta, että kebabliha oli huolestuttavan vaaleaa ainakin vielä ollaan täysissä ruumiin ja sielun voimissa...

Heja Sverige! Olen pelastettu, kauppa nimittäin myy myös Fazeria!!

Mukavaa päivää kaikille!

-Anna