München part. III

No niin viimeistä viedään! Postaus numero 3/3 Münchenin nähtävyyksistä on nyt julkaistu ja ljäljellä oleva aika vaihdossa voidaankin keskittyä muihin maihin sekä kaupunkeihin :D Tällä kertaa "esittelyssä" ovat Antin kanssa kiertämämme nähtävyydet Allianz Arena, Olympiapark, Schloss Nymphenburg sekä Schloss Sleissheim ja Dachaun keskitysleiri. Vaihtelevana matkaseuranamme oli joko paikallisoppaamme ja majoittajamme Sandra tai suomalaisvahvistus Katja. 

Torstain kaupunkikierroksen jälkeen otimme S-Bahnin kohti Sandran taloa ja siellä meitä odotti ihanan lämmin kotiruoka. Todellista luksusta 10 viikon jälkeen! Uni tuli todella nopeasti, Antti ainakin taisi uneksia seuraavan päivän ohjelmasta. Perjantaiaamuna kipusimme kellarihuoneestamme ylös terassilla tarjoidulle aamupalalle. Ah mitä luksusta edelleen! Päivän turistiohjelmassa oli vierailu sekä Allianz Arenalle että Olympiaparkiin. Aloitimme Allianz Arenasta. Tarkoitus oli vain käydä stadionin ulkopuolella ja kurkata sisälle, mutta sepäs ei ollutkaan niin helppoa. Joten ostimme sitten liput stadion-kierrokselle :D Jopa uskonnollinen elämys kaltaiselleni jalkapallofanille. Kaikesta huolimatta olihan tuo kierros ihan vaikuttava, pääsimme käymään (todella pienissä ja pelkistetyissä) pukukopeissa sekä kävelemään pelaajakäytävää pitkin stadionille. Eiköhän tuo kerran elämässä ole tehtävä ;)

Allianzilta lähdimme metrolla Olympiaparkille, jossa järjestettiin Münchenin vuoden 1972 kesäolympialaiset. eli Lasse Virenin olympialaiset ;) Metroasemalta noustessamme kävelimme BMW-maailman läpi. Esillä oli BMW:n uusimmat mallit sekä myös vanhoja, siis todella vanhoja malleja :) Olympiapark oli oikein viihtyisä paikka isoine lampineen ja suurine viheralueineen. Alueelle oli muuten vapaa pääsy, vain yleisurheilu-/jalkapallostadionille sekä näköalatorniin tuli maksaa. Näköalatornin jätimme väliin, mutta stadionilla kävimme. Vaikuttava sekin! Pääsimme myös suhteellisen lähelle kerrostaloja, joissa olympialaisten panttivankidraama tapahtui. Kirsikkana kakun päällä ,juuri ennen kuin astuimme takaisin maan alle metroasemalle, näimme tiekyltin, jossa luki Kolehmainenweg. Tämä todistaa, että Suomi on levittäytyny kaikkialle, eikö!

BMW-Welt

Olympiark

Lauantaina saimme totuttuun tapaan mahtavan aamupalan. Sandran isä haki aamulla leipomosta uunituoreita sämpylöitä ja pöytä notkui muutenkin tarjoilusta. Nam! Muutenkin ihanaa olla pitkästä aikaa TALOSSA, eikä vain huoneessa :D Aamupalan jälkeen pakkasimme tavaramme Sandralta ja lähdimme muutaman pitstopin kautta kohti Salzburgia. Sandra ajoi meidät autolla ensin läheiselle Schleissheimin linnalle ja tämän jälkeen Dachaun keskitysleirille. Hän sanoi, että voimme katsastaa läheisen linnan, mutta tuosta myyntipuheesta en ihan osannut odottaa meitä vastassa olevaa näkyä. Schleissheimissa linnarakennuksia oli itseasiassa kaksi; pienempi ja vanhempi sekä suurempi ja uudempi. Suurempaa lenkkiä emme linnalla tehneet ja sisätilat jätimme suosiolla rauhaan, mutta paparazzin kamera ehti silti jo hieman napsia kuvia ;)

Schloss Schleissheim

Seuraava vierailupaikka oli samanaikaisesti todella vaikuttava ja todella ahdistava. Dachaun keskitysleiri on Auschwitzin ohella yksi tunnetuimmista keskitysleireistä. Se valmistui vuonna 1933 ja siellä oli noin 200 000 vankia. Alunperin leiri toimi lähinnä työleirinä, mutta sodan loppuvaiheessa se muuttui teloitusleiriksi. Dachaussa kuoli noin 40 000 vankia. Kuolleiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä sodan puhjetessa teloitukset lisääntyivät massiivisesti ja raportoinnista luovuttiin osittain. Ulkotiloissa ja vielä päärakennuksessa, joka nykyisin toimii museona, kulkeminen oli suhteellisen vaivatonta, mutta krematorio-rakennuksessa aloin voida jo pahoin. Krematorio oli niin äärimmäisen tarkasti  suunniteltu juuri ihmisten tuhoamista varten. Yhdestä ovesta sisään ja tuhkana ulos toisesta -periaate paistoi kauas. Rakennuksessa oli myös kaasukammio, mutta sitä Dachaussa ei ole ikinä käytetty. Vierailulla kokemani tunne oli todella outo, sillä järki tiesi kaikista kauheuksista, joita leirillä oli suoritettu, mutta tämänpäiväinen linnunlaulu ja auringonpaiste kielivät kaikesta muusta... Keskitysleirillä oli aikoinaan 34 barakkirakennusta, nykyisin niistä on jäljellä vain kaksi rekonstruktiota. Toiseen näistä barakeista pääsi sisään katsomaan tuon aikaisia elinoloja. Ei hääviltä näyttänyt. Sen lisäksi, että tilat olivat minimaaliset, useimmiten barakit olivat todella yliasuttuja eli suunnitellun 200 sijaan barakissa asui 1600 vankia. Suosittelen vierailua kaikille, mutta mikään huviretki se ei ollut.

Dachaun pääportti

Makuubunkkeri

Bunkkereiden kivijalat

 

Krematorio

Karmivat polttouunit

 

Päivän viimeinen kohde oli taas luonteeltaan hieman kevyempi. Viimeinen pitstoppimme oli Nymphenburgin linna. En ymmärrä, mistä näitä toinen toistaan hienompia linnoja ilmestyy! Eikö yksi tai useampi hieman pienempi olisi riittänyt :D Nymphenburg oli, jos mahdollista, edellista Schleissheimia isompi ja mahtavampi. Linna on valmistunut Baijerin hallitsijoiden kesäpalatsiksi vuonna 1675 ja koska se ei sellaisenaan ollut tarpeeksi järjettömän kokoinen, sitä on laajennettu vuonna 1701. Nykyisin linna on suosittu turistikohde ja avoinna yleisölle, mutta Wittelsbachin kuninkaallisen suvun päämiehet asuvat siellä yhä. Linnan pihalla on useita suuria lampia, joissa joutsenet sekä muut linnut idyllisesti lipuvat auringonpaisteessa. Linnan "läpi" käveltäessä avautuvat valtavat puutarhat, joita henkilökohtaisesti en edes jaksanut kävellä loppuun asti. Se huono puoli tässä Keski-Euroopan matkailussa on, että enää joka kerta ei voi saada sitä WAU-elämystä nähdessään jotain noinkin hienoa. Jos sama näky tulisi vastaan Suomessa, saisin luultavasti sydänkohtauksen :P 

Schloss Nymphenburg

 

Nyt on kaikki Münchenissä nähty turisteilu raportoitu! Enää 1000 kuvaa kamerassa viime viikolta käymättä läpi :D Alan ymmärtää, mihin se aika kuluu, mikä pitäisi käyttää koulutöihin. Tänään täällä on ollut niin ihana ilma, ettei ole mitenkään voinut istua sisällä, mutta eiköhän se Famous Salzburg Rain tänne taas jonain päivänä saavu.

Huomenna edessä on jotain minulle täysin uutta penkkiurheiluun liittyvää, eikä tämä edes liity MM-kisoihin. Siitä lisää huomenna ;)

 Hyvää viikonloppua ruutujen toisille puolille :)

- Anna